“Eleisaun Prezidensia Repúblika, Parlamentar no UNMIT nia misaun ramata hanesan sadik ida ba Instituisaun F-FDTL no PNTL” (Diskursu Komadante F-FDTL Lere Anan Timur iha Aniversariu Transformasaun FALINTIL ba F-FDTL, Sentru Konvensaun Dili, loron 02 Fevereiru 2012).
Fundasaun Mahein (FM) hare katak hanesan previzaun importante ida atu bolu atensaun ba F-FDTL no PNTL hodi halo refleksaun, hateke ba kotuk, krizi politika no militar 2006 to’o eleisaun jeral 2007 marka hela istoria negra ba instituisaun rua ne’e. Istoria ne’ebé públiku kestiona konabá profesionalismu elementu F-FDTL no PNTL.
Tinan 2012 dezafiu ida tan atu dezafia kapasidade operasional no profesionalismu instituisaun rua ne’e, ne’ebé komunidade internasional sei asiste no última tinan ida ne’e mos misaun UNMIT atu ramata.
buy naprosyn generic https://buybloinfo.com/naprosyn.html over the counter
Premeiru eleisaun jeral, partidu politiku no lider politiku sira sei aproveita kondisaun saida deit atu hametin sira nia poder no hetan poder, tantu eleisaun presidensia repúblika no parlamentar.
Iha ambitu ida ne’e, eleisaun hanesan ponte nakdoko ida sidadaun hotu-hotu sei hakat liu no sai preokupasaun públiku nian mak oinsa bele garante estabilidade iha momentu ne’e. Sita ba kazu 2007 iha eleisaun parlamentar involvimentu elementu PNTL balu iha partidu politiku ne’ebé fo risku makás ba kredibilidade no profesionalismu instituisaun PNTL, ne’e sorin ida. Iha sorin seluk, elementu F-FDTL no PNTL bele vota iha eleisaun, hanesan sadik ida atu koko neutralidade elementu F-FDTL no PNTL.
buy lariam generic https://bloonlineandnew.com/lariam.html over the counter
Segundu misaun UNMIT ramata, hateke ba kotuk tinan 2002 wainhira faze tranzisaun ramata ne’ebé lidera husi UNTAET, situasaun barak mak sadik instituisaun rua ne’e, hahu husi konfrontasaun 4 Dezembru 2002 to’o tinan 2006 misaun UNOTIL atu ramata mosu krizi politika no militar. Maibe komunidade internasional kontinua apoiu instituisaun rua ne’e iha dezenvolvimentu instituisional, lejislasaun, formasaun operasional no lojistika. Situasaun hirak ne’e hanesan refleksaun atu aprende husi situasaun ida ne’e, ohin hanesan sadik ida tan ba kapasidade instituisaun rua ne’e.
Últimu, konklui katak instituisaun F-FDTL no PNTL tenki hatur lolos nia misaun nudar Konstituisaun RDTL haruka iha artigu 146 no 147. No últimu tinan 2012 misaun UNMIT ramata hanesan mos prova ida ba kapasidade instituisaun rua ne’e, ne’ebé komunidade internasional sei asiste. Tamba ne’e FM iha artigu badak ida ne’e, FM hakarak provoka opiniaun públiku hodi hanoin lisuk atu fo hanoin konstrutivu nudar kontribuisaun ba instituisaun rua ne’e hodi infrenta situasaun ida ne’e.
buy Nootropil generic https://buybloinfo.com over the counter
*JA*
hau hanoin eleisaun legislativu no prezidensial 2012 laos sai hanesan dezafiu bo’ot ba instituisaun F-FDTL no PNTL, maibe ne’e hanesan koko deit kapasidade professional instituisaun rua ne’e nian, kona ba dezafiu hau hanoin instituisaun rua ne’e atravesa bei-beik ona, tamba ne’e dezafiu saida deit instituisaun rua ne’e prontu tiha ona atu hasoru. hau fiar kapasidade instituisaun rua ne’e nian tamba esperiensia barak mak hatudu ona ba ita, liu-liu iha situasaun ida ne’ebe difisil hanesan rezistensia Falintil nian hasoru okupasaun Indonezia nian iha tinan 24 nia laran no krize 2006 nian. hau komentariu hanesan ne’e tamba instuisaun rua ne’e sempre apoiu malu tuir konstituisaun haruka. alende ne’e buat ne’be halo ita hotu tenke fiar ba ita nian intituisaun Liman kroat nian maka lideransa instuisaun ne’e mesak ema rezistensia deit tamba ne’e sira maduru tiha ona hasoru dezafiu sira.
Kona mandatu misaun UNMIT nian ne’ebe atu remata, hau hanoin ne’e signifika to’o ona tempu atu ita Kaer Rasik Ita Nia Kuda Talin. tamba ne’e ita hotu tenke fiar katak ita bele, hau komentariu hanesan ne’e tamba durante Timor Leste iha faze tranzisaun nia laran iha ona preprativus liu-liu hari’i instuisaun estadu nian hanesan instutisaun Seguransa no Defeza nomos instiusaun estadu sira seluk tamba ne’e ita prontu ona atu KAER RASIK ITA NIA KUDA TALIN kona ba dezafiu sira seluk hau hanoin nasaun avansadu sira seluk mos hasoru hela, tamba sa mak Timor Leste tenke tauk, hau hanoin dezafiu sira ne’e hanesan konsekuensia hari’i estadu ida nian.